10
Te parapol te tama e roorosi ana sipsip
1 Jesus ki mee ake, “Nau e taratara atu maaoni, te tama see uru tonu i te tootoka te hiri naa sipsip raa, teenaa se tama kailaarao. A ia e kake koi hakavasi te hiri raa no uru ki loto. 2 Ttama e uru tonu i te tootoka te hiri raa, teenaa ko te tama maaoni e roorosi naa sipsip. 3 Ttama e roorosi te tootoka raa e taaraki atu te tootoka raa kiaa ia, aa naa sipsip raa e mmate i tana reo. A ia e kannaa ki ana tino sipsip raa ki naa inoa laatou ka hakattaki naa manu naa ki haho te hiri. 4 Tana saaita e hakauru naa sipsip naa ki haho raa, a ia maraa e sare imua, ki tautari ake ana sipsip naa vaamuri, i laatou e mmate i tana reo. 5 Ana sipsip naa ma ki see lavaa te tautari ki telaa tama. Laatou ma ki ffuro no mmuni, i laatou see mmate i te reo ttama naa.”
6 Jesus ni hakaea ake te parapol nei, tevana iaa naa tama naa ni see massaro i ana taratara naa.
Jesus te Tama e roorosi hakaraaoi naa sipsip
7 Teenaa ki mee ake hoki Jesus, “Nau e taratara atu maaoni. Nau nei ko te tootoka te hiri naa sipsip. 8 Naa tama ni oomai imua i taku saaita ni au raa, teenaa ni tama kailallao. Naa sipsip raa ni see hakannoo ki laatou. 9 Nau nei ko te tootoka. Naa tama e uru mai i aa nau raa ma ki hakassaoria. Laatou ma ki ttana te oomai ki hare ka oo hoki ki haho no ssee naa kaikai laatou. 10 Ttama kailaarao raa e uru mai koi no kailaarao, no taa tama, aa no seua naa mee iloto te hiri. Nau iaa ni au ki kaatoa naa ora kootou ki te kau vana e taukalleka.
11 “Nau raa ko te tama e roorosi hakaraaoi naa sipsip. Nau e lavaa te mee ki mate nau, ki tokonaki nau ki aku sipsip. 12 Ttama e tauia ki roorosi naa sipsip raa e lavaa koi te tere no mmuni i tana saaita e kite ma se manu vao e tere ake ki naa sipsip. Te manu vao naa ma ki osohia a ia naa sipsip raa ka ffuro huri naa sipsip. Te tama naa ma ki see maanatu ki naa sipsip i aa ia e iloa maa teenaa seai ni tino sipsip aana. 13 Ttama e tauia ki roorosi naa sipsip raa ma ki tere, i aa ia e roorosi koi naa sipsip raa ma ki tauia ia, a ia iaa see aroha i naa sipsip. 14 Nau iaa ko te tama e roorosi hakaraaoi ki naa sipsip. Nau e iloa hakaraaoi iloo i aku sipsip, aa aku sipsip raa hoki e illoa iaa nau, 15 e mee koi pee ko te Tamana e illoa hakaraaoi iloo iaa nau, aa nau hoki e iloa i te Tamana. Nau e iloa i aku sipsip raa pee ko naa illoa aku sipsip raa iaa nau. Nau e lavaa te mee ki mate nau ki tokonaki nau ki laatou.✡ Mt 11.27; Lk 10.22 16 E mee hoki aaraa sipsip aaku koi ttaka vaahaho te hiri. Nau ma ki hakauru mai naa sipsip naa ki loto te hiri nei. Laatou ma ki hakannoo kiaa nau, aa laatou ma ki ttaka hakapaa i laro te roorosi te tama tokotasi.
17 “Te Tamana e hai tama laaoi iaa nau, i te aa, nau e hainauhie te hookii ake taku ora, i aa nau e iloa maa ia ma ki oti ku hakaahe mai hoki taku ora imuri. 18 See hai tama e lavaa te too taku ora iaa nau. Nau taku tino e hookii taku ora soko nau. Nau hoki e lavaa te hakaahe taku ora soko nau. Teenei ni taratara taku Tamana ni kaumai kiaa nau.”
19 Naa Jew raa ni hakatauttau soko laatou i te saaita laatou ni llono i naa taratara nei. 20 Tammaki naa tama i laatou ni mee maa, “Ttama nei e tauria te tipua. Ttama nei e vvare. Kootou hii hakannoo peehea ki naa taratara ttama nei?”
21 Tevana iaa, e mee aaraa tama e taratara peelaa, “Te tama e tauria te tipua raa see lavaa te taratara peenei. Peehea naa lavaa te tipua raa te haia a ia naa karamata naa tama e ppuni raa ki taukalleka?”
Te henua see fiffai ki Jesus
22 Te mee raa ku tae ki te ssao saumakallii. Te kaikai e lasi e ttapa ma ko Hakatapu te Hare Tapu raa e mee i Jerusalem. 23 Saaita Jesus ni sasare vaaroto te kina e ttapa ma ko te Hakaseke i-taha Solomon iloto te Hare Tapu, 24 naa tama raa ni hakakkutu ake no vasiri kiaa Ia, “Koe ku ttari ki aa? Taratara maaoni mai ki maatou. Koe maaoni ko te Mesaea?”
25 Jesus ki mee ake ki naa tama raa, “Nau ku oti te taratara atu ki kootou, tevana iaa kootou ni see fiffai maa kootou e hakannoo kiaa nau. Aku vana e mee i naa mahi taku Tamana raa e hakailoa atu i aku tiputipu. 26 Tevana iaa kootou ma ki see fiffai maa kootou ki hakannoo, i te aa, kootou seai ni sipsip aaku. 27 Aku sipsip raa e mmate i taku reo. Nau e iloa i laatou, aa laatou e tautari kiaa nau. 28 Te ora e ora hakaoti raa e kauake nau ki laatou, aa laatou ma ki see lavaa te mmate. See hai tama e lavaa te uhukkia laatou i aku rima. 29 Taku Tamana ni hookii mai naa tama naa e haimahi i aruna naa tama hakkaatoa. See hai tama e lavaa te uhukkia a ia naa tama naa i naa rima taku Tamana. 30 Maaua ma te Tamana e mee ma se tama tokotasi.”
31 Teenaa ki massike hoki naa tama naa no okooko hoki naa hatu raa ki tauatia laatou Jesus. 32 Teenaa ki mee ake Jesus, “Nau ku oti te ppena te kau vana taukalleka te Tamana ni kaumai kiaa nau ki heheuna, ka kkite kootou. Teenaa ko naa mee peehea teenei e mee ai ma ki oomai kootou no tauatia nau ki naa hatu?”
33 Laatou ki mee ake, “Koe see haia maatou ma ki tauatia maa i oo vana taukalleka ni mee. Seai. Maatou e mee i aa koe ku taratara iloo pee ko koe ko TeAtua. Maatou e illoa maa koe se tamavare koi, aa teenei koe ku hai maa koe ko TeAtua.”✡ Lev 24.16
34 Jesus ki mee ake hoki, “Naa taratara raa e mmau iloto naa Loo kootou maa TeAtua e mee maa, ‘Nau e mee atu i kootou ni atua.’✡ Ps 82.6 35 Taatou e illoa maa naa taratara e takkoto i te Laupepa Tapu raa ni taratara maaoni. TeAtua ni kannaa naa tama naa ma ni atua, teenaa ko naa tama ni kauake ana taratara. 36 Nau iaa ni hakamaatinoria te Tamana no heunatia mai ki te maarama nei. Kootou e taratara peehea maa nau e mee ma ki hakahiti nau i TeAtua i aa nau e mee maa nau ko te Tama TeAtua? 37 Aa teenaa, kootou ki see hakannoo ki aku taratara ki mee nau see heunatia a nau naa vana taku Tamana e hiihai maa nau ki mee. 38 Ki mee kootou see hakannoo ki aku taratara, aa kootou ku mmata ki naa mahi TeAtua e haia a nau, ki illoa ai kootou no massaro maa taku Tamana raa e taka ma nau, aa nau hoki e taka ma taku Tamana.”
39 Teenaa ki massike hoki laatou no mee ma ki tauhia laatou Jesus, tevana iaa Jesus ni hakasee seemuu koi no hakataha i laatou.
40 Kimuri raa Jesus ni ahe no hakahiti ki telaa vasi te Riva Jordan, ki te kina John ni hakaukau tapu naa tama, no noho Ia i te kina naa.✡ Jn 1.28 41 Tammaki naa tama ni oo ake kiaa Ia. Teenaa ki mee naa taratara laatou peelaa, “TeAtua ni see hai mahi ni hakasuratia John. Tevana iaa naa taratara hakkaatoa John ni mee i te Tama nei ni taratara maaoni iloo.” 42 Turaa tama iloo i te kina naa ni illoa maa Jesus ko te Tama TeAtua.