2
1 Eruk ŋode täwera nadäwut; In ba Laodisia komeken nanik ba ämawebe ätu iŋamna dapun nämo nabäwani, unita komi kwini nämo nadäk täyat. 2 * Efe 3:4,18; Kol 1:26 Komi epän täk täyat u bänepjin täŋkehärom takta ba äbot täŋpani notjiye-kät bänep iron terak kowat-kwasikorän täŋpäŋ kuŋatta u täk täyat. Ba intä nadäk säkgämän yäpmäŋirä unitä nadäkinikjin täŋ-kehäromtak täyon yäŋ nadäk täyat. Ba Anutu täŋo man bureni käbop nanik kwawak ahäŋkuko unitäŋo mebäri ket nadäwä tärek täkot yäŋ nadäk täyat. Täŋpäkaŋ Kristo ini uwä man bureni käbop itkuko unitäŋo mebäri. 3 * Ais 45:3; 1Ko 1:24,30; Efe 3:19 Ukenä nadäk-nadäk siwoŋi ba nadäwä tärek-tärek Anutu-ken nanik u kudup tokŋek it moretak.
Äma täŋo man jopi nämo nadäneŋ
4 * Rom 16:18; Efe 5:6; Kol 2:8 Täŋpäŋ äma kubätä in yäŋ-täkŋarani täŋpäŋ bänepjin täŋpä waneŋta man ŋowä yäyat. 5 * 1Ko 5:3 Näk inkät nämo itkamäŋ upäŋkaŋ bänepnatä inta juku piŋpäŋ nadäŋ tamik täyat. Täŋkaŋ in täŋkentäk säkgämän kowata kowata täŋpäŋ Kristota nadäŋ imikinik kehäromigän täŋpeŋ kuŋat täkaŋ unita bänep oretoret nadätat. 6 Täŋpäkaŋ in Kristo Jesutä Ekäni täŋ tamekta imagutkuŋo unita ukät kowat-kwasikorän täŋpeŋ kuŋat täkot. 7 * Efe 3:17; Efe 2:20-22 Ude täŋpäŋ Kristo uterak jäwänjin pewä äpmoŋpänpäŋ yeŋkehärom täkot. Ude täŋpäŋ nadäkinik täktäk kädet täwetpäŋ täwoŋärek täŋpanitä bänepjin täŋmeham taŋirän kuŋat täkot. Täŋkaŋ bänep oretoret pen täŋ imiŋ yäpmäŋ ärok täkot.
8 * Kol 2:3 Täŋpäkaŋ äma kubätä nadäk-nadäk jopi ba yäŋ-yäkŋarani man terak täwetpäŋ täwoŋärek täŋirän kädet siwoŋi kakätäneŋta nadäŋ täpäneŋpäŋ kuŋat täkot. Man udewani uwä ämaken nanik, äbek ora täŋo kobap man. Uwä kome terak imaka kehäromi nikek uterak wohutpäŋ yäk täkaŋ, u Kristoken nanik nämo. 9 * Jon 1:14,16 Nadäkaŋ, Kristo tohari gupi nikek ahäŋkukotä itak. Kristo uterak Anutu täŋo täktäk ba mebäri-inik tokŋek pat imitak. 10 * Efe 1:21-22 Unitä imaka imaka kehäromi nikek unita intäjukun-inik täyak. Ukät kowat-kwasikorän täŋirä Anututä irit bureni intä terak tokŋek peŋ tamiŋkuko itak. 11 * Rom 2:29 Täŋpäkaŋ Kristo tubeŋ kuŋpäŋ itkuŋ-ken uken Juda kädet iwatpäŋ gupjin moräk bureni nämo madäŋkuŋ. Nämo, gup moräk madäk-madäk mebäri kubä yäpuŋ. U ŋodeta yäyat; Ämatä gupi moräk madäk täkaŋ ude, Kristotä bänep nadäk-nadäkjin biani u madäŋ däkŋeŋkuk. 12 * Rom 6:4; Efe 1:19-20; Kol 3:1 Täŋpäkaŋ ume ärutkuŋ-ken uken Kristo-kät kowat-kwasikorän täŋkuŋ. Täŋkuŋo unita Anututä inä Jesu-kät bok awaŋ gänaŋ äneŋkuk. Täŋpäkaŋ inä Anututä Jesu awaŋ gänaŋ nanik yäpmäŋ akuŋkuko unitäŋo kehäromi pähapta nadäkinik täŋkuŋo unita kadäni ume yäpuŋ-ken uken Jesu-kät bok awaŋ gänaŋ nanik wädäŋ tädotpäŋ tepmaŋkuk. 13 * Efe 2:1,4-5 Bian inä guŋ, Juda täŋo baga man nämo iwarani, ba momi mäyap täŋpäŋ kumbani ude bumik kuŋarirä Anututä momijin peŋpäŋ Kristo-kät bok täŋpän kodak taŋkuŋ. 14 * Efe 2:14-16; 1Pi 2:24 Juda täŋo baga man kudän täwani unitä iwan täŋ tamiŋkuk. Uwä momijin kubäkubä kwawak ude pewän ahäwäpäŋ mankenta biŋam tepmaŋkuk. Upäŋkaŋ Jesutä momijin baga mantä yäŋahäŋkuko u kuduptagän päya kwakäp terak urirän paotkuŋ. 15 * Kol 1:13 Täŋpäŋ ugän nämo; Jesutä päya kwakäp terak kumbuko uterak mäjo wära kehäromi nikek ba imaka kuduptagän kehäromini nikek u kehäromini kudup yäyomägatkuk. Kehäromini yäyomägatkaŋ wi yäwatpäŋ mebärini kwawak peŋirän imaka jopi ude äworeŋkuŋ.
Äma täŋo baga man nämo iwatneŋ
16 * Rom 14:1-12 Unita äma kubätä ume ketemta jop irit ba komepak kodakita orekirit ba orek nämo itta ba Sabatta yäjiwät man täwetpäŋ taniŋ wärät täkaŋ u nämo nadäŋ imineŋ. 17 * Hib 8:5, 10:1 Baga udewani uwä imaka bureni kämi ahäkta yäwani unitäŋo wärani bumikgän. Upäŋkaŋ imaka bureniwä Jesuken ahäŋkuko pätak. 18 Täŋpäkaŋ äma udewani kubätä man ayäbu käda käwanipäŋ yäŋahäŋirän ba in injinta äpani nadäŋpäŋ aŋero yäniŋ oretta täwerirän man udewanita bureni yäŋ nadäŋpäŋ nadäkinikjin pewä putärewäpäŋ gwäki yäpmäkta täŋpä waneŋta. Butewaki, äma udewani uwä äma täŋo nadäk jopi iwatkaŋ ehäritä inita nadäŋirä ärowani täk täkaŋ. 19 * Efe 2:21; Efe 4:15-16 Äma udewani Kristo nämo tubeŋ kuŋkaŋ meni-tägän jop yäŋ-täkŋat täkaŋ. Nadäkaŋ? Kristo uwä äbot täŋpani täŋo gwäknin pähap. Täŋkaŋ äbot täŋpani nin uwä Kristo täŋo gupi ude. Gupi u towiŋirän kehärom taŋpäŋ Anutu täŋo nadäk uterakgän taŋigän tägak täyak. Täŋ, äma udewani uwä Kristo peŋpäŋ iniken nadäk terak kuŋarani.
20 Eruk, inä Kristo täŋo kumäk-kumäki yäpurärätpäŋ kome täŋo mäjo ba imaka mäde ut yämiŋkuŋopäŋ mebäri imata kome ŋonitäŋo mähemi bumik täŋpäŋ unitäŋo baga man mebäri mebäri iwaräntäk täkaŋ? 21 Man u ŋode yäk täkaŋ; U iŋirentawä! U naŋpentawä! U yäpentawä! 22 * Ais 29:13; Mat 15:9 Täŋpäkaŋ imaka u ba u yäjiwät täkaŋ uwä bäräŋeŋ paotta yäwani. U ämatä iniken nadäkpäŋ yäŋpäŋ-täwoŋärewani. 23 Täŋkaŋ kaŋpäŋ ŋode nadäneŋ; Baga man udewani täga täŋkentäŋ nimek yäŋ nadäneŋ. Ba unita nadäŋirä Anutu iniŋ oretoret kädet bureni täneŋ. U gup yäpmäŋ äpäk-äpäk kädet bureni niwoŋärek täkaŋ yäŋ nadäneŋ. Ba u komi epän Anututä gäripi nadäk täyak unitäŋo kädet niwoŋärek täkaŋ yäŋ nadäneŋ. Upäŋkaŋ nämotä nämoinik! Imaka udewani uwä bureni nämo. Uwä gup täŋo kaŋgärip ba nadäŋ gärip kädet waki u däpmäkta kehäromini nikek nämo. Nämoinik!