1 Qänakndaŋi Naqä Iqu, ämaqä 72 atäuŋuä itä, hŋquaqunä-hŋquaqunä ändowatkqe. Aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, Iqu Iqueqä-kiuä äwäniŋqä diŋqä, iqua hiŋuiqä upŋqä ändowatkqe. 2 Iiŋä mimäkqäŋgaŋi, tii ätukqe. “Wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä yäuä kuapänä iätaŋgqä-qe, ämaqä wäuŋuä itqäŋuwi, kuapänä hmanjqä. Iiŋiŋqe, wäuŋuä-täŋä Kaniquenyqä tääqä ätuäpu, Iqu ämaqä wäuŋuä iqä häŋä hŋquau ymisaŋä aquvä mipŋqä dowatätŋqä diŋqä tupuiyä.” 3 E ätuäqe, “He upiyä. Nyi endowatqe, ii tiinjqä. Sipsipqä, hiveqä hiqiyqä iquauqä awä imä upŋqä endowatqänä. 4 Hiqä mbqä qaetä, hiqä yquayä qa-mŋqetä, itaŋga hiqä yukiu muasmäuqe, qäsä äma mäwqä pambiyä. Qaŋä äwäpiyä iuŋi, qokä-apäkä hui, hänaqä awä iqi äminäpiyi, ‘Hiunjiyqä’ mätquä pambiyä” ätukqe.

5 “He aŋä hŋqua-hŋquau äpaquväpiyi, tii ganä tquäpŋqä. ‘Ämaqä aŋä täu äpmeŋuwä iquenä, he äwqe, haŋuä iŋqä pmapiyä.’ 6 Ämaqä äwqä haŋuä iŋqä hŋqu aŋä iu äpmamitätqe, hiyaqä kukŋuä äŋguänäŋi, iquenyqä wätŋqeqä. Iŋäqe ämaqä äwqä haŋuä iŋqä hŋqu, iu mäpmeqä imitätqe, hiqä kukŋuä äŋguänäŋi, hiqä-hiuäŋqä asuŋgumä quvepäŋqiyä. 7 He buayä-sua, eqä-sua hitapqaŋguwi, änäpu, aŋä iquenyä pmapŋqeqä. Quati tiinjqä. Ämaqä hŋqu wäuŋuä imitätqe, iqu iqueqä mbqe ämeniqä eäŋqe, ii äŋguiqä. I etaŋgi, he aŋä huizi du mäpmeqä pambiyä” ätukqe.

8-9 “Itaŋga he aŋä-himqä hŋqua-hŋquau timäuqaŋguwäŋgaŋi, qu henyqä aquvänä ipu, ymisaŋä iwäsäuqaŋgpqe, ämepu änäpu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iqi pmetaŋgpqe, äŋguä iwimäkäpu, kukŋuä awä tiiŋä tupŋqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqunä miqe, hesäŋä qäqiqi ae äquvepqiyä.’

10 Iŋäqe, he aŋä-himqä hŋqua-hŋquau timäuqaŋguwäŋga, qu aquvänä miqä iqaŋgpqe, aŋä-himqä hänaqä iqi ätqäupu, tii tquäpŋqä. 11 ‘Qua hinyaŋä heyaqä aŋä-himqä täutaŋä, neyaqä yukä täu ämäkäŋqe, ne ptä quväteqäma yaŋqunä, hiqä suqä quvqeŋqä ämetquetuŋquänänyä. Iŋi, he näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, qäqiqi ae äquvepqeqä’ tquäpŋqä. 12 Nyi he etqänä.* Matiu 11:20-24 Qänakndaŋi, hiunji Goti Hanjuwä Iqu suqä quvqeŋqä iwäsäuqäŋqä ätekqeuŋi, ämaqä aŋä-himqä iquesaŋä iquauqä haŋä-iqe, Sotomä äpmamiŋuwä iquauqä haŋä-iqe ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.

13 Iqu tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqä ‘Oänä’ etqä. Tiinjqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä, awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae heqäpniŋgä. Quwqä suqä quvqeŋqä womba ipu, tuwä äwiyäpu, quwqä huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu pmeqäpniŋgä. 14 Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu suqä quvqeŋqä iwäsäuqäŋqä ätekqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe, Tayä pmeqä iquauqätä, Saitonä pmeqä iquauqätäŋi, ämäwqätäuniqeqä. 15 Itaŋga Kapänamä pmeqä iquenyä, he qäukuä haqä yätuŋqä hipnuwätanä? Oeyä, he ämaqä pizqä iquauqä aŋä buŋqä wäpnuwiqä” ätukqe.

16 I ätuäqe, ämaqä, Iqu ändowatätŋqä iquauŋi, Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä hŋqu heyaqä kukŋuä qätä eyqäqe, Nyaqä kukŋuä-pqe, qätä inä änyiyqiyä. Ämaqä hŋqu he tuwä eyqäqe, iqu Nyi-pqe tuwä inä änjiyqiyä. Ämaqä hŋqu Nyi tuwä änjiyqäqe, Nyi änändowatkqä Ique-pqe, tuwä inä äwiyqiyä” ätukqe.

17 Qänakŋi ämaqä, Jisasi Iqu ändowatkqä iqua, aquvänä ipu, aŋgumä äppiyi, tii ätukuwi. “Naqä Iquki, ne Saqä yoqe tquaŋgua, dŋä quvqä iqua, neyaqä kukŋuiu qänaknä iquwiqä.”

18 Iwä, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Nyi hiŋuä äqunäŋqeqä. Setänä Goti Hanjuwä Iqutä himä-wiuŋqä iqu, qakuä haqä yätuta päkŋgaŋga, nyuauä eŋqä-pa iqaŋgi äqunäŋqeqä. 19 Qätä nyipiyä! Qämakitä, qänjuakätaitä qo äkitäupu, Setänä iqueqä yäŋänäqŋqe, ämäwqätäupŋqä diŋqetäŋi, Nyi yoqä naqä ae etapqeqä. Iiŋiŋqe, nätmatqä qui emäkätŋqä di, aaŋqeqä. 20 Itaŋgi, ‘Dŋä quvqä iqua, neyaqä kukŋuiu qänaki iquwiqä’ ätäpu, aquvänä miqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu heyaqä yoqe, qäukuä haqä yätu ae äqiyqäqeŋqä aquvänä ipiyä” ätukqe.

21 Iŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu yeeqä wimäkqaŋgi, Jisasi Iqu tii ätkqe. “Apä, qäukuitä quaetä Miqä Iquki, ämaqä näqŋqätä kŋuä-täŋä iquauŋqe, Si nätmatqä tä zä äkittqiyäŋä-qe, ymeqä däŋä-suau eŋqä-pa, äyä ämotquenyä. Si e imäkqaŋgnä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqänä. Auä, Apä, Si Tqä äkiŋqeu qänaknä itnä imäkinyä.”

22 Ämaqeuŋi, tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatä, iquanänjqä.”† Matiu 11:25-27

23 Iŋgaŋi, Iqu tuwäŋgi hiŋuä ämoqunäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaunä tii ätukqe. “Ämaqä nätmatqä he hiŋuä äqunätqäŋuwiu hiŋuä qumbŋqä iqua, aquvänä ipŋqäuä. 24 Tiiŋä etqänä. Nätmätqä he hiŋuä äqunätqäŋuwi, hiŋuä-tqä iquatä, ämaqä naqä iquatäŋi, qu hiŋuä quŋqäŋqä kuapänä winyätqätaŋgqä-qe, hiŋuä mäquŋquä imiŋuwiqä. Kukŋuä he qätä äwiyätqäŋuwi, qu qätä wiyqäŋqä winyätqätaŋgqä-qe, qätä mäwiyqä imiŋuwiqä” ätukqe.

25 Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, Jisasi Ique yamwiqä ävätä, tiiŋä ätukqe.‡ Matiu 22:34-40; Makä 12:28-31 “Näqŋqä-vqä Iquki, häŋä hea ique-ique pmeqä mamqe, nyi äänä imäkmqäwä?”

26 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Kukŋuä-suqä iuŋi, äänä äqänänä? Si a äänä ätäutqäŋäwä?” ätukqe.

27 Iqu kimaŋi, “ ‘Goti tqä Naqä Iqueŋi, tqä qeqä-quuvqetä, yäŋänäqŋqetä, kŋuitä, Ique äwitnä, itaŋga Iquenyqänä kuapänä kiŋguätŋqeqä.’ Tiiŋä inänjqä. ‘Si tqä-täuŋqä äkinyätŋqä-paŋi, ämaqä si-täŋä iqi äpmeŋuwä iquauŋqä-pqe, inä kinyätŋqeqä’ ” ätukqe.§ Kukŋuä-suqä 6:5; Hiqäva-imäkqä 19:18

28 Ga Jisasi Iqu kimaŋi, “Ii qäyunä ätnyä. Si e imäkätŋi, hea ique-ique pmettŋqinyä” ätukqe.

29 Itaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqu, qu iquenyqä, ‘Iqu suqä äŋguänäŋä iqä-queqä’ kŋuä mapŋqä wiŋgaŋgi, tii ätukqe. “Ämaqä nyi-täŋä iqi äpmeŋuwi, tqukuakä?”

30 Mä, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Jerusälemä ävämaŋi, Jerikoŋqä quveqätqätaŋga, ämaqä quwä-meqä hŋqua, iqueqä yquayä eeqä ämotaupu, äpäseqa weqaŋguwäŋga, iqu äpäkonmätä yäniqeqä. 31 Iqu e witaŋga, hiqäva-imäkqä hŋqu hänaqä asä iu äquveqätä, ique hiŋuä äqunäqe, hänaqä hŋgisa jänä mäwqätäuniqeqä. 32 Itaŋi ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iu wäuŋuä iqä hŋqu ätimäuqe, ique hiŋuä äqunäqe, hänaqä hŋgisa jänä inä mäwqätäuniqeqä. 33  Itaŋga yäpaki, Sämaliyataŋä hŋqu-pqe qaŋä äpmitätqe, ique äwimeqe, hiŋuä äqunäqe, iquenyqä huäqä kiiŋä wunäniqeqä. 34 Iiŋä itä, qäqiqi äwimeqe, olipqä eqä aowitä, wainqä-eqetä, ämaqä iqua äpäkpqeu equateqe, huäqä wotäniqeqä. Itaŋi, iqueqä doŋgi iu ämäqumuateqe, aŋä ämaqä hiqaqä äwiqismipqä iuŋqä ätuma äwäqe, ique äminiqeqä. 35 Ziŋuitäŋi, iqu ämaqä aŋä miqä iqueŋi, mbqä kuapänä ävätä tii tuäniqeqä. ‘Si ämaqä tqueŋi, äŋguänä miyä. Itaŋga si mbqä saqä-pqä hui äwisqä etaŋgutqe, nyi aŋgi äquvepätmäŋgaŋi, nyaqä kima ktapqämqä’ tuäniqeqä” ätukqe.

36 I ätuäqetaŋi, ämaqä ique yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Ämaqä tquaqui-tquenyqe, si kŋuä äänä kiyqiyä? Ämaqä quwä-meqä iqua äpäsekuwä iquenyqe, ‘Tqu nyi-täŋä iqi pmeqä-queqä’ kŋuä indqänätä, suqä qäyunä motqueniqe, tqukä?”

37 I tquaŋga, ämaqä iqu tii ätukqe. “Ämaqä qeqä äwimänätä, ique yätamäkqä väniqä iqueqä.”

Iŋgaŋi, Jisasi Iqu, “Si äwätnä, suqä asänäŋi imäkiyä” ätukqe.

38 Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, qu qaŋä äupiyi, aŋä-himqä hŋque ätimäukuwi. Iqi timäuqaŋguwäŋga, apäkä aŋä-himqä iutaŋä hui, Iquenyqä yeeqä itä, iiyqä aŋiuŋqä ätuma äukqe. Iiyqä yoqe, Mala. 39 Malai, känapi huisäŋiyi. Iiyqä yoqe, Mäliya. Ii Naqä Iqu-täŋä qäqiqi, Iqueä kukŋui qätä äwiyä äpmamiŋqe. 40 Ii e pmetaŋga, Malai, ymisaŋä-sua näwinyä imäkätä, wäuŋuä kuapänä etaŋgi, kŋuä indqänmiŋqe. Iiŋqe, ii Jisasi Iquenyqä äwätä, “Naqä Iquki, ŋqä napi nyivämeqaŋgi, ŋqä-näunä ymisaŋä näwinyä imäkätqäŋänä. Si iiŋiŋqe, kŋuä äänä kiyqi? Si ŋqä napiŋi, tu. Ii äpätä, yätamäkqä nyiyätŋqäuä” ätukqe.

41 Iwä Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ŋqä näueqä Malaiki, si nätmatqä kuapänäŋiŋqä kŋuä indqänätnä, haŋä-iqä ämetqäŋinyä. 42 Iŋäqe nätmatqä hŋqu, huiziquau ämäwqätäunä. Mäliya nätmatqä qäyunäŋqä äwinyänä. Ye nätmatqä tä, huätä mämatnämäuqä yeŋqueä” ätukqe.