1 Hiunji hŋqueŋi, Jisasi Iqu hŋqäqi äpme, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanmiŋqe. Iqu tääqä ae ätqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Jonä iqu iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau näqŋqä äwimiŋqä-paŋi, ne-pqe neqä Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqeŋqe, Si mänätquayä” ätukqe.

2 I tquaŋga Jisasi Iqu, tii ätukqe.* Matiu 6:9-13 “He Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tii tqäpŋqä. ‘Apiquki, ämaqe, Tqä yoqe haqä yätqä äwi, pmua hitaŋgi qumbnä. Sinä miqe, äpänä. 3 Hiunji ique-ique, buayä nätapqaŋgnä. 4 Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä, ne äwqä haŋuä imäknätuŋquetaŋi, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe. Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä’ tqäpŋqeqä” ätukqe.

5-7 Iqu tiiŋä-pqä ätukqe. “Ämaqä hesaŋä hŋqu, iqueqä käyämaqä hŋque heatqäŋga äwimetä, ‘Nyämaqä iquki, ŋqä näueqä hŋqu qaŋä äpätŋqe, änyimeqaŋgi, nyi ique buayä wimqe hma etaŋgqeŋqä, si buayä hŋquaqui-hŋque dapiyä’ tuäŋqiyä. I tquaŋga, ämaqä aŋä yäpä yäŋgisa äpmamitätqä iqu kimaŋi, ‘Si wäuŋuä yäŋänäqŋqä mändapqä manä. Nyitä ŋqä ymeqä iquatä, ne qŋqaŋä ämeyätanä, hiqaqä ae äwiqueqä. Nyi ävautmä buayä mäktapqä ymqänä’ tuätŋqätanä? 8 Nyi tii etqänä. Iqu ‘Ŋqä nyämaqä-queqä’ kŋuä vqaŋguti, ävautä mavqä yäŋqiyä. Iŋäqe, ämaqä yäpaqäŋgisa ätqäuqä iqu, qŋqaŋä ptqä yqänä äqäyätä, ymisäŋiŋqä yatŋqä vätqätaŋgi, iqu enyqä qäyä wiŋgaŋguti, ävautä nätmatqä eeqänäŋi, iqu äwa iqaŋgutqe, äväŋqiyä” ätukqe.

9 “Iiŋiŋqe, Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqe, Iqu nätmatqä etapäŋqiyä. He qävqä ipiyi, he ämäqumuapŋqäuä. He aŋä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqe, qŋqaŋi äutänäŋqiyä. 10 Ämaqä, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqä iqua, nätmatqä ämapŋqäuä. Ämaqä qävqä ipiyä iqua, ämäqumuapŋqäuä. Ämaqä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu qŋqaŋä äwuteyäŋqiyä” ätukqe.

11 “Ii tiinjqä. Heyaqä ymeqetaŋä hŋqu, hämapäkäŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qämakä quvqä momuayqä yäŋqiyä. 12 Iqu yŋŋä quiŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qänjuakäta momuayqä yäŋqiyä. 13 Kaniquenyä, he suqä quvqä imäkqä-quenä etaŋgqä-qe, he nätmatqä äŋgui ämepu, hiqä ymeqä du inä ävätqäŋuwiqä. Iiŋqe he näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. Hiqä Hiniqu, Qäukuä Haqä Yätuŋä Iqu, ämaqä ‘Tqä Dŋä Äŋguä Ique dapiyä’ ätuäpu, yatŋqä vqaŋgpqä iquauŋi, Iqu äväŋqiyä” ätukqe.† Matiu 7:7-11

14 Hea hŋqueŋi dŋä quvqe, ämaqä hŋqueä äwqä imä ämnä, ique kukŋuä matqäŋqä imäkätqätaŋgi, Jisasi Iqu “Huätä uvä” ätukqe. Dŋä quvqä iqu ae ävämeqaŋga, ämaqä iqu kukŋuä tqaŋgi, ämaqe yäuŋuä ikuwi. 15 Iiŋä ipiyitaŋi, ämaqä hŋqua tii ätkuwi. “Belsäpulä, dŋä quvqä iquauqä naqä iqu, yäŋänäqŋqä vqaŋgi, Iqu dŋä quvqä iquau huätä ändowatätqänä.” 16 Itaŋga huiziqua, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si wäuŋuä hui imäkiyä. Ne Sinyqä, ‘Iqu Goti Iqueqä Wäuŋuä Imäkqä-queqä’ kŋuä neyätŋqänänyä” ätukuwi.

17 Jisasi Iqu iquauqä kŋuä iuŋi, näqŋqä eä tii ätukqe. “Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, aŋä-himqä iqueŋi, qui imäknäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqueqä ymeqä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, iqua-pqe qui inä imäkmbŋqäuä. 18 Iwä Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, iqueqä ämaqä iqua iwäsänäpu mäkä humbqe, iqua äänä pmapnuwäŋqäwä? He Nyinyqä tii ätquwiuä. ‘Belsäpulä iqu yäŋänäqŋqä vqaŋgi, dŋä quvqe huätä ändowatätqänä.’ Iiŋqe, Nyi yatŋqä eyqänä. 19 He Nyinyqe, ‘Iqu Belsäpulä iqueqä yäŋänäqŋqeta, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätŋqeqä’ qäyunä tqaŋgpqe, hiqä ämaqä iqua, dŋä quvqä huätä ändowatätqäŋuwi, yäŋänäqŋqä tqueqeta, ändowatätqäŋuwäwä? Hiqä ämaqä iiŋä iqua, ämetquapŋqeqä. Heyaqä kukŋuä iiŋi, ii qäyunä hmanjqä. 20 I etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu yäŋänäqŋqä dapqaŋgi, Nyi dŋä quvqä iquau huätä dowatqaŋgmdqe, he näqŋqä tiiŋä mapŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, ae emeqeqä.”

21 “Ämaqä yäŋänäqŋqä hŋqu, nätmatqä mäkä iqä-sua a äqätä, iqueqä aŋiu ämitqätaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, äŋguänä witäŋqiyä. 22 Itaŋgi qänakŋi, ämaqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä hŋqu äpäqe, ämaqä iqueŋi ämäwqätäutä, iqueqä yäŋänäqŋqä isuatä e äpmamitätqä-qe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi ämotawaŋi, ämaqä hŋquau-mända väŋqiyä” ätukqe.

23 “Ämaqä hŋqu wäuŋuä yätamäkqä manyqä imitätqe, iqu Nyaqä himä-wiuŋqä-queqä. Qokä-apäkä aquvä qiyqeŋqä yätamäkqä manyqä imitätqä iqu, ämaqä huätä im-imä ändowatäniqeqä” ätukqe.

24 “Dŋä quvqä hŋqu ämaqä hŋque ävämaŋi, aŋä yeŋuä duŋqä äwäqe, iqu aŋä hapä pmeqä iuŋqä qävqä ikiquäŋqiyä. Itaŋga hŋque mämoqumueqä iäqe, ‘Nyi aŋä hiŋuiqänä ävämakqä duŋqä, aŋgu umqänä’ tnäŋqiyä. 25 I ätnäqe, iqu äwäqe, aŋä iqueŋi siyä äpipu äŋguä imäkepqä qunäŋqiyä. 26 Iiŋä äqunäqe, iqu äwätä dŋä quvqä 7 yätmeŋqiyä. Dŋä iquauqä quvqe, dŋä kiŋganäŋä iqueqä quvqe, ämäwqätäuŋqiyä. Iquau yätmetä, qu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväpu pmapŋqäuä. Ämaqä iqu hiŋuiqänäŋi quvqä äpmamitätqe, täŋgaŋi aaŋä quvqänäŋä pmeŋqiyä” ätukqe.

27 Jisasi Iqu e tuätqätaŋga, apäkä hui, qokä-apäkä iuqä awä iqisaŋi, maŋä tiiŋä ätukqe. “Apäkä, Si äkinyuätä aŋuä äktapkqe, ii aquvänä yäŋqiyä.”

28 I etaŋgi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuä ätätŋä qayuä. Iŋäqe ne iiŋi, matqä yaŋqunä. Tiiŋä tatuŋqueqä. ‘Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyäpu, qänaknä itqäŋuwä iqua, qu aquvänä iqäpŋqäuä’ tatuŋqueqä” ätukqe.

29 Qokä-apäkä kuapänä timäuqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tiiŋä ätukqe. “Qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi, quvqä-quaeqä. Iqua, ‘Ne Sinyqä näqŋqä metuŋquä diŋqe, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi iiŋi mimäkqä imqänä. Iqua näqŋqä mapŋqä diŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä. 30 Ii tiinjqä. Ämaqä hiŋuiqänä, aŋä-himqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä ämakuwä-paŋä iiŋi, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä asänäŋä iiŋä hipnuwiqä. 31 Hiŋuiqänäŋi, apäkä, qua hituŋuä nämä pmeqä ämiqä naqä ii, Solomonä iqu iqueqä näqŋqeŋqä awä tqaŋgi qätä wiyätŋqä äpkqeqä.† 1 Ämiqä Naqä 10:1-13; 2 Tiwiqä 9:1-12 Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä, Solomonä ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, Ique qätä mäwiyqä itqäŋuwi. Iiŋiŋqe hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, apäkä naqä iiŋi ävautä, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä, awä täniqeqä. 32 Asä iiŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, iquauqä kŋuä äkunmäkŋguwiqä.‡ Jona 3:6-10 Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä Jona ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, iquauqä kŋuä makunmäkŋqä iquwi. Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua ävaupu, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä awä tpnuwiqä” ätukqe.

33 I ätuäqe, tiiŋä-pqä ätukqe. “Ämaqe, hiqi-tä ämäsäpiyi, qu aŋä yäpä imä-qe, ä häkä yäpä imŋä-qe, matqäteqä ipŋqäuä. Ämäsäpiyi, qu kiqä ätqäuqä ätnäŋä iqi tqätepŋqäuä. Ämaqä aŋä yäpä iŋgisa äyappiyä iqua, hiŋuä qumbŋqä diŋqäuä. 34 Tqä hiŋuä iqu, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä. Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä. Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä. 35 Itaŋga si äŋguänä miŋgaŋginyä, we-huŋqä si-täŋä yäpä imä äyänäŋqä di, hea mäwiqä yätŋqänänyä. 36 Iŋi tiinjqä. Tqä huiwä äwqä eeqänäŋi wenyä-huŋqä eä, hea mäwiqä etaŋgutqe, iŋi tqä huiwä eeqänäŋi we äunä, hiqi-tä eŋqä-pa yänätäŋqiyä” ätukqe.

37 Jisasi Iqu kukŋuä qäpu tqaŋga, Parisi hŋqu, Iqu äpätä buayä anä nyiyäŋqä yatŋqä äwikqe. Itaŋga Jisasi Iqu aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, buayä nätŋqä qua iqi eqäkŋgqe. 38 Jisasi Iqu buayä nätŋqä itäqäŋgaŋi, eqä akiyä iŋqä du asŋä ganä maqŋqä iqaŋgi äqunäqe, Parisi iqu kŋuä kuapänä indqänmiŋqe.

39 Iŋgaŋi Naqä Iqu tii ätukqe. “He Parisi iquenyä, eqä-häkitä hevqetä haqäŋgisaŋi, asŋä äŋguänä äqäyäpiyä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi, quwä-meqetä suqä quvqä huitaŋä-huitaŋitä maŋguä äyä enyänä. 40 He kŋuä qäyunäŋi, mindqäŋqä-quenjqä. Ämaqeqä huiwä yäpaqäŋgisa imäkkqä Iqu, yäpäŋgisaŋä-pqe mimäkqä ikqätanä? Iqu inä imäkkqeqä. 41 I etaŋgi, nätmatqä buayä hevqä yäpäŋgisaŋi, ämaqä äwa itqätaŋguwä iquau yätamäkqä inä wipŋqeqä. He e imäkqaŋgpqe, hiqä nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi äŋguänäŋä witäŋqiyä” ätukqe.

42 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Iwuneqätä, kuämiqätä, nätmatqä isuaqu-täŋä asänäŋä huizitä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, Goti Hanjuwä Iquenyqä hiŋqetäŋi, he tuwä wiyquenjqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä he tuwä äwiyätqäŋuwä iquaquiŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä” ätukqe.

43 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋi, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä kiiŋä hiŋquenjqä. Ga, ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe, ‘hiunjiŋganjqä’ etpŋqä kiiŋä hiŋquenjqä” ätukqe.

44 “Ga haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua maqŋqä äptepqä eŋqä-paŋuenjqä. Ämaqä qua maqŋqä äptepqe, ämaqä huiziqua maqŋqä epu qaŋä haqeqi äwäpiyitaŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä eäŋäuä” ätukqe.† A Täuqä 19:11-22; Hiqäva-imäkqä 21:1-3

45 Iŋgaŋi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, kima ävätä, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si kukŋuä iiŋä ätätqäŋäŋgaŋi, ne-pqä qäsä qui inemäkätqäŋiqä” ätukqe.

46 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenyä, haŋä-iqe he-pqe emeŋqiyä. Ii tiinjqä. He ämaqeu, yquayä haŋä änä mämeqäŋqä ävätqäŋuwenjqä. Iiŋä etaŋgi, he qu yätamäkqä wipŋqä diŋqe, hipa hui mävqä itqäŋuwiqä.

47 Mä haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Hiŋuä-tqä, hiqä tawäka qäŋganä äpäkkuwi, he täŋgaŋi quwqä qua äptekuwä iuŋi, äŋguänä imäkätqäŋuwenjqä. 48 He suqä ii imäkäpiyäŋgaŋi, tawäkauqä suqeŋqä ‘äŋguiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ii tiinjqä. Hiŋuä-tqä, tawäka äpäkkuwä iquauŋqe, he quwqä huiwä pŋqä wiqä aŋi imäkätqäŋuwiqä. 49 Iŋi Goti Hanjuwä Iqu kŋuä jänäŋä äŋguänäŋä indqänätä tii ätkqeqä. ‘Hiŋuä-tqä iquautä, ämaqä Nyi wäuŋuäŋqä ändowatqä iquautä, ämaqä iquauŋqä ändowatmniqeqä. Itaŋga iqua hŋquau äpäsäpu, huizi iquau quvqä itquapnuwiqä’ ätkqeqä. 50 I etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu qua tä änyä imäkqaŋga, ämaqä, hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqetaŋä kimaŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua-mända mapŋqeqä. 51 Hiŋuä-tqä iquauŋi, qu Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwi. Sakätiyasi ique äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä awä iqi äpäkkuwi. Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqä kimaŋä haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi mapŋqäuä” ätukqe.

52 Itaŋga, “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenä, haŋä-iqe tiiŋäŋqä-pqä inä emeŋqiyä” ätuätä, kukŋuä ktqä tiiŋä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä meqä aŋä hänaqä iutaŋä qŋqaŋä hutäuqe, he ae ämakuwiqä. Hiqä-hiuä näqŋqä mapŋqe, aŋä yäpä yäŋgisa mäpeyqä itqäŋuwiqä. I etaŋgi, qokä-apäkä yäŋgisa äpeyäpu näqŋqä menätpu iqaŋguwä iquauŋqe, he hänaqä qŋqaŋä äyätqäŋäuä” ätukqe.

53 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iqisaŋi ävämeqaŋga, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä äwqä quvqä wiŋgaŋga, qu nätmatqä huitaŋä-huitaŋä iuŋqä yatŋqä ävqa-ävqa äumiŋuwi. 54 Iqua täŋäŋqä guä äquväutqäŋuwä-pa, Iqu kukŋuä kimaŋi qäyunä mätquaŋgutqe, iqua Ique guä kiqiyäupŋqä ätuma wanä-tpu, iiŋqä ätumiŋuwi.