1  * Jon 1:43 Kepma yarä täreŋirän Galili kome, yotpärare kubä wäpi Kana uken yanäpi yarä keräntäk täŋirän äŋnak-äŋnak täŋkuŋ. Jesu täŋo miŋi imaka, penta itkaŋ äŋnaŋkuŋ. 2 Täŋpäŋ äŋnak-äŋnak täŋo mähemitä Jesu-kät iwaräntäkiyeta yäŋpewän äbäkaŋ bok itpäŋ naŋkuŋ. 3 Näŋtäko wain ume paoränkaŋ miŋitä Jesu iwetkuk; E, wain ume paotak yäk. 4  * Mat 12:48; Jon 19:26 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Imata peŋ näwetan? Näkŋo kadäni nämo ahätak yäk. 5  * Jon 7:30, 8:20 Ude yäwänä Jesu täŋo miŋitä eŋi unitäŋo epän watä äma yäwetkuk; Imaka kubäta täwerirän udegän kaŋ täŋput yäk.

6  * Mak 7:3-4 Täŋpäkaŋ eŋi uken ume käbot mobäpäŋ täŋpani taŋi-inik 6 ude itkuŋ. Käbot kubä uken ume gwereno uwä 100 litas ude bumik täŋpek. Juda ämatä baga man iwatkaŋ ume ärutna yäŋpäŋ ume käbot udewani-ken gwerani. 7 Eruk Jesutä epän watä äma yäwetkuk; Käbot ŋo gänaŋ ume piwä tokŋewut yäk. Yäwänä udegän täŋkuŋ. 8 Ude täŋpäwä yäwetkuk; Eruk, käbot-ken nanik ume ätu gwet päŋku äŋnak-äŋnak mähemita imut yäk. Ude yäwänä udegän täŋkuŋ. 9 Täŋkaŋ äŋnak-äŋnak mähemi uwä ume u naŋ yabäwän wain ume täŋkuk. Wain ume u Jesutä täŋpewän ahäŋkuk yäŋ nämo nadäŋkuk. (Upäŋkaŋ eŋi epän watä äma u ini nadäŋkuŋ.) Mähemi uwä ume naŋpäŋ-nadäŋkaŋ yanäpi keräntäk täŋkumäno u äpita yäŋpewän äbuk. 10 Yäŋpewän äbänä iwetkuk; E! yäk. Äma ätutä äŋnak-äŋnakken wain ume gäripi nikek ŋodewaniwä intäjukun piŋ yämik täkaŋ yäk. Täŋpäŋ ämawebetä näŋtäŋgän täŋguŋ taŋpäŋ wain ume gäripi nämo upäŋ yämik täkaŋ yäk. Ude täk täkaŋ upäŋkaŋ gähä wain ume gäripi nikek ŋowä käbop pewi irakopäŋ paot-paotta pewi ahätak yäk.

11  * Luk 9:32; Jon 1:14, 4:54; Jon 11:40 Jesu kudän kudupi intäjukun uwä Galili kome Kana yotpärare-ken täŋkuk. Kadäni uken Jesu kehäromini ba wäpi biŋam kwawak pewän ahäŋirän iwaräntäkiyetä kaŋpäŋ nadäkinik täŋ imiŋkuŋ.

12  * Mat 4:13 Täŋpäkaŋ Kana yotpärare peŋpeŋ Jesu ini ba miŋi noriye-kät, iwaräntäkiye penta Kapeneam yotpärareken kuŋkuŋ. Päŋku uken kepma yarägän itkuŋ. 13  * Kis 12:1-27; Jon 6:4, 11:55 Itkaŋ Juda täŋo orekirit kadäni kubä wäpi Pasova u keräp taŋkuko unita Jesu Jerusalem äroŋkuk. 14 Päro kudupi eŋi moräki-ken yabäŋkuk; Äma ätuwä Anututa gupe käbäŋi nikek ijiŋ imikta sipsip, bulimakau, barak namiŋ-gamiŋ täŋit moneŋ imaka, namiŋ-gamiŋ täŋ irirä. 15 Ude täŋ irirä Jesutä yabäŋpäŋ yen yäpmäŋkaŋ irin utpäŋ äma u ba tom bok däpmäŋpäŋ yäwat kireŋpewän äpämaŋ kuŋkuŋ. Äpämaŋ kuŋirä moneŋ käbot yäpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋkuŋ. 16  * Luk 2:49 Täŋpäŋ äma barak suwaŋ itkuŋo u ŋode yäwetkuk; Imaka ŋo yäpmäŋ kut! yäk. In mäyäkjin nämo! Nana täŋo kudupi eŋiken imaka jopi ŋo täŋirä tuŋum eŋi nämo täŋpek yäk. 17  * Sam 69:9 Jesutä ude täŋirän iwaräntäkiyetä man kubä Anutu täŋo man ŋode kudän täwani u juku piŋkuŋ; Gäkŋo eŋi säkgämän irekta bänepna kädäp ijik täyak.

18 Jesutä ude täŋirän kaŋpäŋ Juda äma ekäni ekänitä kokwawak nadäŋkaŋ iwetkuŋ; Netä gäweränpäŋ ude täyan? Gäk ude täkta kehäromi pat gamitak yäŋ nadäkta kudän kudupi kubä niwoŋärewi käna! yäk. 19  * Mat 21:23, 26:61; Mat 27:40; Apos 6:14 Yäwäwä yäwetkuk; Intä kudupi eŋi ŋo kwiniräkaŋ näkä edap yaräkubä-tagän täŋpäŋ äneŋi api täŋ morewet yäk. 20 Ude yäwänä yäŋkuŋ; Wa! Oraniyetä kudupi eŋi ŋo obaŋ 46 ude täŋ yäpmäŋ äroŋtäŋgän täŋ moreŋkuŋ! Upäŋkaŋ gäkä edap yaräkubätagän täŋ morekta yäyan? yäŋ iwetkuŋ. 21  * 1Ko 6:19 Jesutä iniken gupita juku piŋkaŋ kudupi eŋi terak yäŋkuk. 22  * Luk 24:6-8; Jon 12:16, 14:26 Täŋpäkaŋ mäden, Jesutä kumäŋpäŋ akuŋirän iwaräntäkiyetä man u nadäwä tumbuŋ. Nadäwä tumbäpäŋ man Jesutä yäŋkuko u ba Anutu täŋo man kudän täwani u nadäwä bureni täŋkuŋ.

23  * Jon 7:31 Täŋpäkaŋ Jesu Pasova orekirit kadäni uken Jerusalem yotpärare-ken itkaŋ kudän kudupi mäyap täŋkuk. Täŋirän äma mäyaptä nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. 24 Upäŋkaŋ äma kudup täŋo bänepi yabäŋpäŋ-nadäwani unita mebärini kudup nämo yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk. 25  * Mak 2:8 Imata, Jesu ini uwä äma bänepi yabäŋpäŋ-nadäk täŋpani unita äma bänepi-ken jide pätak u kudup yabäŋpäŋ-nadäŋkuk. Uwä bänep kakkak mähemi unita kubätä iwetnaŋi nämo.