1  * Jon 14:27 Jesutä iwaräntäkiye man äneŋi ŋode yäwetgän täŋkuk; In butewaki nadäwätäk pähap nämo täneŋ. Nämo, nadäk-nadäkjin Anutu-kengän pekot. Täŋkaŋ näka imaka, nadäkinik täŋ namikot. 2 Imata, Nanatä eŋiken ämawebetä itneŋta bägup mäyap itkaŋ. Ude bureni nämo itneŋo uwä in man ŋode täga nämo täweret. Täŋpäkaŋ näk inta bägup täŋket urayäŋ kuyat. 3  * Jon 12:26, 17:4 Näkä päŋku bägup ket utkaŋ äneŋi päbä näkkät itta tämagut yäpmäŋ irayäŋ täyat-ken api kwet. 4 Täŋpäŋ kome näkä kwayäŋ täyat-ken unitäŋo kädet uwä nadäkaŋ.

5 Ude yäwänä, Tomastä iwetkuk; Ekäni, kome kwayäŋ täyan u nämo nadäkamäŋ unita jide täŋpäŋ kädet u nadäne? 6  * Jon 11:25; Rom 5:1-2; Hib 10:20 Yäwänä Jesutä ŋode yäwetkuk; Näkŋa-tägän kädet. Ba man bureni täŋo mähemi u näk. Ba irit kodaki täŋo mähemi u näk. Unita äma kubätä Nanken kwayäŋ yäŋpäŋä kädet kubä nämo iwarek. Nämo, Nanken kukkuk kädet uwä näk kubägän. 7  * Jon 8:19 In näk siwoŋi nabäŋpäŋ-nadäwä tärewäwä Nanta udegän api nadäneŋ yäk. Täŋpäkaŋ apiŋo yäput peŋpäŋ in Nan täŋo mebäri kaŋpäŋ nadäkaŋ. Ba Nan käkaŋ yäk.

8 Ude yäwänä Filiptä ŋode iwetkuk; Ekäni, gäk Nan niwoŋäreŋiri kaŋpäŋ nadäna tärewut! 9  * Jon 12:45; Kol 1:15; Hib 1:3 Yäwänä Jesutä yäŋkuk; Filip, kadäni käroŋi näk inkät it yäpmäŋ äbäkamäŋ upäŋkaŋ gäk imata näkŋo mebärina nämo nadätan? Äma kubätä näk nabäk täyak uwä Nan kak täyak ubayäŋ. Gäk jide unita Nan niwoŋäre yäŋ yäyan? 10  * Jon 12:49, 14:24 Gäk ŋodeta nadäwi bureni nämo täk täkaŋ? Näk Nan bänepi-ken itat, udegän Nan uwä näk bänepna-ken itak. Nankät nek kubägän itkamäk. Täŋkaŋ man täwet täyat uwä näkŋaken nadäkpäŋ nämo täwet täyat. Nämo, Nan näkken itkaŋ iniken epän täk täyak. 11  * Jon 10:38, 14:20 Unita näk man ŋode yäŋira in nadäwä bureni täyon; Näk Nankät nek kubägän itkamäk. Ba näkä kudän täk täyat u kaŋpäŋ bureni yäŋ nadäŋpäŋ näka nadäkinik täŋ namikot.

12  * Mak 16:19-20 Näk bureni ŋode täwera nadäwut; Äma näka nadäwä bureni täŋpäpäŋ nadäkinik täk täkaŋ uwä näkä epän täk täyat udegän api täk täneŋ. Ba näk Nanken kuyat unita epän näkä täŋkuro u irepmitpäŋ api täk täneŋ. 13  * Mat 7:7; Jon 15:16 Täŋkaŋ Nan täŋo wäpi biŋam ärowani kwawak ahäŋpäŋ tokŋeŋ pärekta Nanaki näkä ŋode api täŋpet; Imaka kubäta näk wäpna biŋam terak yäŋapinayäŋ täŋo uwä api nadäŋ tamik täŋpet. 14 Bureni-inik täwetgän täŋpa; Imaka kubäta näk wäpna biŋam terak yäŋapinayäŋ täŋo uwä api nadäŋ tamet yäk.

15  * Jon 15:10; 1Jo 5:3 Eruk man kubä pen ŋode täwera nadäkgän täkot; In näka gäripi-inik nadäŋpäŋä näkŋo man buramiŋpäŋ api kuŋat täneŋ. 16  * Jon 14:26, 15:26; Jon 16:7 Ude täŋirä näk Nanken yäŋapiŋira täŋkentäk äneŋi kubä api taniŋ kirewek. Täŋkentäk taniŋ kirewayäŋ täyak uwä inkät tärek-täreki nämo itneŋta. 17  * Mat 10:20; Jon 16:13; Rom 8:26 Täŋkentäk u Munapik, Anutu täŋo mebäri kwawak pewän ahäwani u. Täŋpäkaŋ komen ämawebetä Munapik u nämo kaŋpäŋ nadäk täkaŋ unita bänepitä not täga nämo täŋ imineŋ. Täŋ, inä unita nadäk täkaŋ. Bureni, Munapik uwä inkät it täyak unitä kämi bänepjin-ken api irek.

18  * Jon 14:3 Näkä tepmaŋpeŋ kuŋirawä in kodäŋani ude nämo api itneŋ. Nämo, inken äneŋi api äbet. 19  * Jon 16:16 Kadäni keräpi itkaŋ komen ämawebetä näka api ijiwä waneŋ. Upäŋkaŋ intäwä api nabäneŋ. Näk irit kodaki täŋo mähemi unita in udegän irit kodaki nikek api kuŋatneŋ. 20  * Jon 17:21-23 Täŋpäŋ kadäni näk kumäŋpäŋ äneŋi kodak taŋpäŋ akumaŋ kuŋarayäŋ täyat-ken uken ŋode api nadäwä täreneŋ; Näk Nana bänepiken itat. Ba näk in bänepjin-ken irira inä näk bänepna-ken itkamäŋ yäŋ api nadäneŋ. 21  * Jon 15:10, 16:27 Täŋpäkaŋ äma näkŋo man iŋitpäŋ säkgämän buramik täkaŋ uwä näka gäripi nadäk täkaŋ. Täŋkaŋ äma näka gäripi nadäk täkaŋ uwä Nanatä udegän äma unita gäripi api nadäwek. Ba näkä udegän, bänep iron täŋ yämiŋpäŋ näkŋaken mebäri kwawak api peŋ yämet yäk.

22  * Apos 10:41-42 Jesutä ude yäwänä Judas kubä (Judas Kariot u nämo), unitä Jesu ŋode iwetkuk; Ekäni, gäk imata komen ämawebeta ahäŋ yämikta bitnäŋpäŋ nin-kengän ahäŋ nimikta yäyan? 23  * Mat 18:20; Jon 13:34; 2Ko 6:16; Efe 3:17 Ude yäŋirän Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Äma näka gäripi-inik nadäk täkaŋ uwä näkŋo man säkgämän iwat täkaŋ. Täŋirä Nantä äma udewanita gäripi udegän nadäŋirän Nankät nek äma ukät kentäŋpäŋ bok itpäŋ api kuŋatne. 24  * Jon 7:16 Täŋ, äma näka gäripi nämo nadäk täkaŋ uwä näkŋo man nämo iwat täkaŋ. Täŋpäkaŋ man yäŋira nadäkaŋ ŋo näkŋa-kenpäŋ nämo yäyat. Nämo, uwä Nan, naniŋ kireŋpewän äburo unitäŋo.

25 Näkŋa inkät itpäŋ unita man ŋo täwet yäpmäŋ äbätat. 26  * Jon 14:16 Upäŋkaŋ Täŋkentäk unitä imaka kuduptagän api täwetpäŋ täwoŋärewek. Ude täŋirän man täwet yäpmäŋ äburo unita api juku pineŋ. Täŋkentäk uwä Kudupi Munapik, Nantä wäpna biŋam terak taniŋ kirewayäŋ täyak u.

27  * Jon 14:1, 16:33; Plp 4:7 Näk tepmaŋpa yäŋpäŋ bänep kwini tamitat. Bänep kwini komen ämawebetä nadäk täkaŋ udewanipäŋ nämo tamitat. Nämo, bänep kwini näkŋa nadäŋpäŋ kuŋat täyat upäŋ tamitat unita butewaki nadäwätäk täŋpäŋ umun terak nämo kuŋatneŋ. 28  * Jon 14:3, 16:28; Jon 20:17; Luk 24:52 Täŋkaŋ näk tepmaŋpeŋ kuŋkaŋ inken äneŋi api äbet yäŋ uku täwerira nadäŋ. Upäŋkaŋ in imata näk Nanaken kukta naniŋ bitnäkaŋ? In bänepjin näkken bureni pekaŋ yäwänäku Nanaken api kwet yäŋ täwerira nadäwä tägawäm. Nan u näk närepmitak unita täga, kuyi yäŋ näwetnaŋi. 29  * Jon 13:19 Imaka täwetat u kwawak nämo ahäŋirän intäjukun täwet kiretat ŋo. Unita kämi, bureni ahäŋirän kaŋpäŋä bureni yäŋ api nadäneŋ. 30  * Jon 12:31, 16:11; Efe 2:2 Täŋpäkaŋ näk inkät man yäŋpäŋ-nadäk kadäni käroŋi nämo tänayäŋ. Nämo, kome ŋonitäŋo mähemi äbayäŋ. Unitä näkŋo kehäromina kubä täga nämo yäpmäŋ äpek. 31  * Jon 10:18, 12:49; Mat 26:46 Upäŋkaŋ komen ämawebetä näk Nanta gäripi pähap nadätak yäŋ ude nadäwä täreneŋta epän man Nanatä näwetkuko udegän täyat.

Eruk, kome ŋo peŋpeŋ kuna!