1 Kuu yirinde baande kame dowan keriwen ye yoman kuu, Poolbed anam andiwendan yaa baandoona nedbiiwe, ongkandi weng amun dakmoon. Dakme dowan kerekore, yi yaa yiib kiyo ande kwane kuyaa domonde Masedonia yaa andowe wonoon. 2 Kwane, kuye ambibkin dore wene God ye weng yemooniib dakmene nimakarub yaa ongkandenmo dewenekore kwane wene Guris yaa wonoon. 3 Kwane, ye kuu wood ayoobmimiib kuyaa doboroon.

Kwane Siria yaa wanande nekwane yanandame wedmoonka, Yuudanbed ye ayi yeman ande nuubnaan kamiib. Nuubnaan kamiib kowe, ye kuu ika wene Masedonia aom dore kumbed wanande meenoon. 4 Ye yoom weniibdan kuu Bereaman Pirus ye mingki Sopatee yoom Tesalonaikadan Aristaakus yoom Sekundus yoom Deebedan Gaiyus yoom Timoti yoom, Esiadan Taikaikus yoom Trofimus yoom kui. 5 Yi kuu yidin wene nub ande Troas yaa meedmonib doriib.

6 Kwane, kabayingke obo kerindo ye flawa ye orok kuye yoman kuu parai motodbed Filipai domondenub karamok andowe yanuwen. Kwane aron angkoyiib dowan keroone, Troas yaa wirinekoruwa, yidin winiwen yaa durunde wenganduuwe, nub korem aron ediib kuyaa doburuwen.

7 Kwane Sande oobnon keruune, nub kuu Yesu yaa meeni ye animan ani dowad nedbuwen. Kwane kuyaambed, Pool kuu nedbiwendan yaa dakmoon. Kwane, awari wanandameen kowe, dakmeena amnomnom kereen. 8 Ambib yiriyiib ariyiib ayoobmim arimbed nedbuwen kuu lem yemooniib denobeenan.

9 Kwane, karub kewedman kuye aningko Eutikus kuu ambib yiriyiib ariyiib ayoobmim ari ye windo yaambed diboone Poolbed weng dakmeen kuu wengaome unuk aningkudmo keroon. Aningkudmo kerene unuk angkene adwande okad yiri kombere ayoone wene awine nenkoone wedmibka bobnoon.

10 Kwane, Poolbed kawene Eutikus kuu nen kangkunene yedmoon, “Binangkaib, ye kuu wadkeroon kowe.” andoone, 11-12 kewedman kuu kubi darewoowiibbed nenwiniwen. Kwane, Pool kuu ika ari kawene God yaa eso andene om dookbe bangkandoone, nedbiwendan yoom anuwen. Anuuwe, dakmeena, wene ware aroniib yeedureena, domonde wonoon.

13 Kwane, nub kuu nubdin parai motodbed Asos taun yaa yiri dewunuuwe Pool kuu yonka kuyaa wonoon, weng ongmuwen kowe. 14 Kwane kuyaambed, wengandene motod aom aomnoone nende Maitilen taun yaa wunuwen. 15 Angke awari kuu parai motodbed Kios dudbi yaa yane nanduwen. Kuye awari kuu Samos dudbi yaa munuwen. Kuye awari kuu Miletus taun yaa mene nanduwen.

16 Pool kuu Efesus taun burudandoon, amborom kuu kirod wene Pentikos yaron kerindombed Yerusalem aom nandanded kowe, Esia ambibkin aombed aron doboob korari kuu ye dowakenban keroon. 17 Kwane kowe, Miletus yaambed Poolbed anam andiwendan yi kurikuri korok korok Efesus aom doriib yaa weng kowoon, mene wengani dowad.

18 Kwane, mene nandiiwe Poolbed daandoon, “Ne ibduruk Esia ambibkin aom manaan yaron yaambed yiib yoom komarewa dobaraan kuu yiibbed wedmiwen. 19 Ne kuu Yariman ye deme awinaan kuu nekareb kankubuneni inok wani awinaan. Yuudanbed nuubnaan kamenib ne nande kamiwen kuu dabab darewoob kankawiwen kumban, Yariman ye deme kuu amunmo awinaan. 20 Komo komo weng kuu yiib yaa awandi yeman kuu kedmengkandimamaan, neka ma awine amuknindo. Ne kuu kidangkambonbediiwa ambib maa maa aombediiwa dakmeni kedmengkandimamaan. Korem kee yiib yiibkaadkeriwen kui. 21 Ne kuu Yuudaniib Yuudanbaniib yaa yedmendimamaan kuu yi ambarakmi korondibka God yaa amonombibko, Yariman Yesu Keresu yaambed anam andime ye weng ande dakmenabaan kui.

22 “Kwane kibireb kee, Yerusalem aom wanaan amborom kuu Kingkin Karadmombed weng kee yedme kowoon kowe. Ne yaa kuyaa komo keraneen kuu nekaadban kumban, 23 siti korem aom yarebaan kuu Kingkin Karadmombed dabab ne yaa menebaneene wii aom kaanewaniib kuu korokbewaana wedmimain. 24 Kumban ne id yaa komo keraneen kuu ne meenimokban. Kwane Yariman Yesu ye deme kee kawoon kumbedmo kuu amunmo awine dowan kera andi ye dowadmo meenimain. Deme kawoon kuu God yeka ye kabamoonmo ye mimyob dowaken kondoon ye weng amun daandi kui.

25 “Ne nekaad kedi, ne kuu Godbed korok kere ooni yeman ye weng kuu yiib yaa kuu dakmenmo yaraane wengambiriwen kuu angkon ma wedmewaibban. 26-27 Ne kuu God ye inamen weng korem kuu daandembirimain, ma amuknindo kowe, ne yiib yaa yedmaan kuu nimakarub kane biknaneen kuye dowad kuu ye dabab kandainban.

28 “Kwane, yiibka yiibmeren oonenib, nimakarub yena Kingkin Karadmombed yiib ooni kurumbon aom nongkoboon kwangkon oonendime. Kwane, Godbed ye Mingki ye umkanbed anam andiwendan ogawanandoon ye karuwa nimaya kuu ongme oonendime. 29 Kwane kaadkerime, amborom kuu ne wananiin ye yoman kuu dura anon arewambed sibi yenib animaib areb, yiiwiib kuyaom aomderenib yenbandaniib kowe. 30 Angkon yiib yoom dabokniwen kumaom kuu yika yaro dembenib anam andiwendan yena kuu birande dudanabi weng daande ben angkananiib kii. 31 Kowe kereknembere oonime! Meenime, weeb ayoobmimiib kuu womoniyiibban amnoomiib awingyawiib ne inok wandeni yiib korem kuu kaadkerime ye wengiib ongkandimamaan kui.

32 “Kwani kowe, kibireb kee yiib kuu beni God ye kabamoonmo ye mimyob dowaken ye dingki ari nongkobaan kii. Kwamune dobaraniib kuu Godbed yiib inamen aromnene Ewen arimbed yumbon bangkandaneen, kinoondan korem yi yumbon kui.

33 “Ne kuu yiib silvaa o gold o ebkad ma kawime ande meenendindo. 34 Yiib yiibkaadkeriwen kui, ne yoom karub ne yaa awawe yariib yoom kuu neka ne dingkimbed deme awinaan kuyaambed yiminmo be doburuwen. 35 Korem komo kamaan kuyaambed kuu korokbendaan kuu nub aromne deme awinanuub kumbed aromkonoyiibbandan kuu awandanuub, amborom kuu Yariman Yesumbed yedmoon, ‘Kondi ye inamen darewoob kere kandi ye inamen kuu embengmo kwamunanuub kumbed amun kuu angkimbaraneen.’ andoon kuu nub nonondandindo kowe.” andoon.

36 Kee kwane dakme dowan kerekore, Pool ye kuu yiri bumangkane yi yoom kurikuri keroon. 37 Kwane, yi korem eb yoo ande ameng kamenib awinene neman mandamuk konoon konoon kamiwen. 38 Yi kuu mimyob darewoob kowiwen, amborom kuu ye kuu angkon ma wedmewaibban andoon kowe. Kwane yi kuu ye yoom wene motod yaa domonenok winiwen.