1 Kwane mimyob keende yiib yoo andenub yi domonde wunuwen. Kwane, motodbed karamok yane wene Kos dudbi yaa munuwen. Kwane awari kuu Rodes dudbi yaa mene nanduwen. Nandekoruwa, Patara taun yaa wunuwen. 2 Kwane kuyaambed wedmubka motod maa Fonisia yaa wanandamuun kowe, kuyaom aomnekoruwa domonde wunuwen. 3 Kwane wene wedmuuwe, Saipurus dudbi kuu dia keroon kumbed kuri kere nare Siria ambibkin yaa kangka yanuwen. Kwane, nub kuu mene Taiya siti yaa wirinuwen.

Kwane, motod aom barang ben nongkobandamiib kowe, motod domondenub, 4 anam andiwendan yena wedmendekorub, yi yoom aron ediib doburuwen. Kwane, yi kuu Kingkin Karadmo ye aromkonombed Pool yaa Yerusalem aom wanaab andi ye weng dakmiwen. 5 Kwane dakmiwen kumban, wini aron keruune, nub yoom anam andiwendan yoom yi nimadana yoom kuu siti angkane wene kubuk angkambed nub bumangke kurikuri keruwen. 6 Kurikuri kerekoruwa, yiib yoo ande domondenub motod aom aomne wunuuwe, yi kuu ambiyoom winiwen.

7 Kwane, nub kuu Taiya domonde motodbed kwane wene Tolemeis taun nanduwen. Nandekoruwa, anam andiwendan yaa wengande kubende aron mimo kuu kuyaa doburuwen. 8 Kwane awari kuu Saesaria yaa munuwen kuu God ye weng kanyare dakmi ye karub Filip ye ambiwoombed doburuwen. Ye kuu awandi dowad karub ediib kingkiwen kuu ye kuu maa. 9 Kwane, ye meed nima kaningiib kuu awanmindo, yi kuu profesi weng wengambere dakmimaib.

10 Kwane aron yena keruune, profesiman ye aningko Agabus kuu Yudea arimbed monoon. 11 Nuwiib yaa monoon kuu mene Pool ye kobaiknong kande yeka yemeren ye yona dingkia yerengkane kekamune dakmoon, “Kingkin Karadmombed yedmoon kuu, ‘Kobaiknong keye yariman kuu Yuudan Yerusalem aom doriib kumbed, kamune nen yerengkanenib ye kuu kande Yuudanban yi dingki ari kowaniib.’ ” andoon.

12 Kee kwane wengamburuwen kuu karub yena kuyaa doriib yoom nub yoom kumbed Yerusalem ari wanaab ande nangkanande kamuwen. 13 Kumban Poolbed man inande yedmoon, “Yiib komande ameng kamiibkob ne niindem aom kubiyiibban keraan? Ne kuu Yerusalem arimbed Yariman Yesu ye dowadbed nong yerengkaniib kuu yimin, naniiwa bobnaniin kwangkon yimin.” andoon. 14 Kwanandoon kowe, korondenub yedmuwen, “Yariman ye dowaken keroka kwanok.” anduwen.

15 Kwanoon kuye yoman kuu nub kuu kwane Yerusalem ari wunuwen. 16 Kwane, anam andiwendan Saesaria aom doriib, yi kwangkon nub yoom wene Yerusalem aom aomnuuwe, yimbed nub kuu Menason ye ambiwoom dobiri ye dowad benwiniwen. Ye kuu Saipurusman, ye kuu ibduruk anam andiwen yaron kuu ye kwangkon anam andoon.

17 Kwane, nub mene Yerusalem aom aomduruwen kuu anam andiwendanbed nub wengande anam kubendiwen.

18 Kwane awarimbed Pool yoom nub yoom wene Yems wedmenok wunuuwe, kuyaa kuu kuristen korok korok kwangkon nedbiwen. 19 Kwane, Poolbed kubende dingki bekore, Godbed ye yaambed kowene Yuudanban yaa awinoon ye weng korem kuu dakmoon.

20 Wengambere dowan kerekorib, God yaningko kankooniwen. Kwane, yimbed yedmeniwen, “Angkodmi, wedme. Yuudan tausen yemooniib kuu anam andiwen. Kwane, Yuudan yi amob kuu nindorokiibbed awiniwen, korondindo. 21 Kwane, karub yenambed yi yaa birondiwen kuu Yuudan ambibkin yena aom dobiriwen yaa kuu ebbed kedmengkandeeb kuu Moses ye amowiib kad wadmi ye amowiib Yuu yi amowamowiib korondime andi ye wengbed dakmenabewen. 22 Kwane, anam, eb kuu menewen kuu kirod wengambaraniib kowe, komo kamanuub kii!

23 “Kwani kowe, nubbed komo yedmebdanuub kuyaombed kwane ambangke. Amob ongmiwendan kaningiib kukui. 24 Kowe, yi niindem aom aari ye dowad kuu karub keyiib dabokneneb, yi dowad nongkobi yeman God yaa kuu berengke. Kwananeeb kuu yi awung daniiwe, yi niindem aom aari ye amob dowan keraneen. Kee kwamunaneeb kumbed nimakarub korem kuu anam, eb kuu Yuudan yi amob awine doreeb wedmenib dudi weng kee wengambiriwen kuu anamban kiyo andaniib.

25 “Kumban Yuudanban anam andiwen yi dowad kuu kwanime ye weng ande kowuwen kuu animan dudi god yaa kondimaib kuu anaib, umkan kuu anaib, inum kebenaiwa bobnimaan ye dingkan kuu anaib, nenem kamaib kui.” andiwen.

26 Kwane, awari keroona, Poolbed karub kaningiib kuu benwonoone, yi yoom Pool yoom kuu kurikuri amowamob ye dowad okambiwen. Okambiiwe, Poolbed kurikuri boyambib darewoob wenene korok korok yaa daandene kinoon kuu aron ediib kurikuri amowamob okambe yimin kerekorib dingkan nengkane God yaa koni yaron kinoon.

27 Kwane aron ediib dowan kerandamuun yaambed, Yuudan yena Esia yaambed miniwen kumbed, Pool kuu wedmibka kurikuri boyambib darewoob yaa doreen. Kowe, karub kuu nedbiwen kuyaom awinenenib oneki weng komkiwen, 28 “Israeldan oo! Mene awandime yoo! Karub kee okad yimin yimin kumaom dewenene, nuwiiwa Moses ye amowiiwa kurikuri boyambib darewoob keyiiwa yaa bon kerime ande kedmengkandimaan kii! Gurikdan ben nub kurikurimbon aom aomnoon kowe, nub kurikuri boyambib darewoob keyaa amdokbendoon kuu keiyoo!” ande kamiwen. 29 (Kee kwamune dakmiwen amborom kuu Efesusman Trofimus kuu Pool yoom siti aom yariwen kowe, kurikuri boyambib darewoob yaa nen aomnoon ande meeniwen.)

30 Sitidan korem kuu norin wandenib, kuna kunaya doriib yaambed kibindare menenib, Pool kuu awineniwen kwane awine irindore kurikuri boyambib darewoob kuuk bunangka angkaniiwe, kurikuri boyambib kuuk ambongko kebengkiwen.

31 Kwane, karub kuu nedbiwen kumbed Pool kuu aye bob kowandamiiwe, Rom ana nangmidan yi korok wengamboroon kuu Yerusalemdan kumundin yirinde baande kamiib. 32 Kwane, kirodmo ye korok korok yena be ana nangmidan yena be kadaareb yaa kabaanmo be wonoon. Kwane, Pool anbandiwendan kuu wedmibka Rom ana nangmidaniib yi korokiib meniib kowe anbandi kuu korondiwen.

33 Kwane, ana nangmi korokbed Pool awine yedmoone sein ayoobbed yenbeniwen. Kwane kaamondoon, “Karub kee kane, ye kuu komo kamoon?” andoon. 34 Kwane, yi kuu nimingkaib kuyaombed yena kuu weng maa yedmaiwe yena kuu angkon weng maa dakmaiwe kamiwen. Kwane kuyaom kuu yirinde baande kamiib kowe, ana nangmi korok kuu ongme weng anam kuu kandindeban. Kwana kowe, yembed yedmoona ana nangmidanbed yi ambiwoom nenwiniwen.

35 Kwane yi ambib ye kuum dia keroone, karub korem kuu arud darewoob wande ingmiib kowe, ana nangmidanbed nenkarine winiwen. 36 Kwane yi kuu yoman menonib, “Ye kuu aye kowi yeman kii!” ande komkenabiwen.

37 Kwane ana nangmidanbed yi ambiwoom nen aomnandamiiwa, Poolbed korok yaa kaamonoon, “Ne kuu weng maa yedmebdaniin kuu yimin dee?” andoon. Andoone, korokbed man yedmoon, “Eb kuu Gurik wengbed dakmimaab dee? 38 Kwana kowe, Idyipman aron maa anuk karub 4,000iib be gapman yaa bon kerekore amboon angka be wonoon kuu ebban kuyoo?” andoon.

39 Andoona, Poolbed inande yedmoon, “Ne kuu Yuuman, Silisia ambibkin ye aningkoyiib ye siti Taasus aombed wooneen. Ee andebko, nimakarub keyaa daanda.” andoon. 40 Kwanandoona, ana nangmi korokbed ee andoona, Pool yaro dorene kadaareb yaa dingki wumondeene, iwari keriiwe, yi yaa Yuudan yi wengbed dakmoon.