29
Iwe, ewe king Tafit a üreni ewe mwichen aramas meinisin, “Salomon nei mwän, ätei Kot a filätä, a ier kükün, esamwo pwal sipeöch le angang, nge ewe angang a watte. Pun ei imw mi watte esap fän iten aramas, nge fän iten Kot ewe Samol mi Lapalap. Ikkei ekewe pisek üa amolätä fän iten imwen ai we Kot ükükün ai tongeni: Kolt, silifer, piras, mächä me irä, pwe repwe aea le föri ekewe sokopaten pisek. Üa pwal amolätä chomong sokopaten fau aüchea, fau mi molupolup, pwal sokopaten fau itan marpel. 1.Kron 22.5 Nge lükün ekei pisek üa amolätä fän iten ewe imwenfel üa pwal achu ngeni kolt me silifer seni püsin ai lenien iseis pisek mi aüchea. Iwe, pokiten üa aücheani imwen ai we Kot, üa fangala fän itan ekei mettoch: Ina epwe ükükün ipükü engol me limu ton kolt mi fokun mürina, me rüepükü wone ton silifer mi fokun mürina fän iten an epwe pachetä ngeni etippen ewe imwenfel, pwe epwe wor kolt me silifer fän iten ar repwe aea le föri ekewe sokopaten pisek, pwal fän iten ekewe angang meinisin ekewe souangang repwe föri. Nge iö me leimi a pwal mochen fangala och seni letipan ngeni ewe Samol mi Lapalap?”
Mürin, ekewe mwänirelan än semer kewe cho, pwal souemwenin ekewe ainang, ekewe sounemenem won ngeröü me pükü, pwal ekewe meilap lon än ewe king angang ra fangala seni mochenin letiper ekei mettoch: Ra fangala ina epwe ükükün ipükü tiue ton kolt me ülüpükü walik ton silifer, wonopükü fik me limu ton piras me ülüngatngeröü füpükü lime ton mächä fän iten angangen ewe imwenfel. Nge iteiten eman me eman mi wor ren fau aüchea, a fangala lon ewe lenien iseis pisek aüchea lon imwen ewe Samol mi Lapalap fän tümwünüen Jehiel eman mwän seni än Kerson we cho. Mürin, ekewe aramas ra pwapwa, pun nöür kewe souemwen ra fangala chomong seni mochenin letiper ngeni ewe Samol mi Lapalap. Ewe king Tafit a pwal fokun pwapwa ren.
Tafit a mwareiti Kot
29.10-19
10 Iwe, Tafit a mwareiti ewe Samol mi Lapalap me fän mesen ewe mwichen aramas meinisin o üra, “Üpwe mwareituk, ai Samol mi Lapalap, en än äm we lewo Jakop we Kot tori feilfeilachök. 11 Ai Samol mi Lapalap, en ewe mi tekia me manaman me ling me pwora me iteföüla. Pun meinisin mine a nom lon läng pwal won fanüfan om. Ai Samol mi Lapalap, om chök ewe mwü, en ka tekia o nemeni meinisin. Mat 6.13 12 Wöü me iteüöch ra feito senuk. En ka nemeni mettoch meinisin ren om manaman me pöchökül, en ka tongeni atekiatä aramas o fang ngeniir pöchökül. 13 Iei äm aia kilisou ngonuk, äm Kot, aia pwal mwareiti itom mi ling.
14 Nge iö chök ngang, pwal iö chök nei aramas, pwe äm aia tongeni fang ei aükükün fän mochenin letipem? Pun mettoch meinisin ra feito senuk, nge mine äm aia fang ngonuk püsin om. 15 Pun äm aia chon ekis me chon siamü me mwom usun äm kewe lewo meinisin. Ränin manauem won fanüfan ra usun chök eu nür, nge esap wor äm apilükülük. 16 Ai Samol mi Lapalap äm Kot, ekei mettoch mi chomong äm aia amolätä fän iten kaütän eu imwenfel pwe aipwe alinga itom mi pin. Ekkei mettoch ra feito senuk, pwal meinisin om. 17 Ai Kot, üa silei pwe en ka sotuni leluken aramas, ka pwal efich wenechar. Fän wenecharen lelukei üa fangafangöch ekei mettoch meinisin. Nge iei üa küna noum aramas mi nom ikei, pwe ra pwal fangafangöch ngonuk fän pwapwa. 18 Ai Samol mi Lapalap, än äm kewe lewo Apraham, Isaak me Jakop we Kot, kopwe föri pwe ei lapalap me ekiek epwe chök fifis lon leluken noum aramas tori feilfeilachök, kopwe pwal föri pwe repwe allükülük ngonuk fansoun meinisin. 19 Kopwe atufichi Salomon nei ei, pwe epwe aleasochisi om kewe allük me om pwüüng ren unusen lelukan o apwönüretä meinisin, epwe pwal aüetä ei imwenfel mi watte üa fen amolätä ekei pisek fän itan.”
Salomon a siwili Tafit lon wisan wisen king
29.20-30
20 Mürin, Tafit a üreni ewe mwichen aramas meinisin, “Oupwe mwareiti ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot.” Iwe, unusen ewe mwichen aramas ra mwareiti ewe Samol mi Lapalap än ar kewe lewo we Kot, ra rotiu o fel ngeni ewe Samol mi Lapalap, ra pwal asamolu ewe king. 21 Sorotän ewe rän ra asor ngeni ewe Samol mi Lapalap o eäni asoren kek ngeni engeröü ätemwänin kow, engeröü ätemwänin sip me engeröü nienifön sip fiti ar kewe asoren ün. Ra pwal eäni chomong asor fän iten chon Israel meinisin. 22 Iwe, lon ewe ränin, ekewe aramas ra mongö o ün me fän mesen ewe Samol mi Lapalap fän pwapwa mi lapalap. Mürin ra seikätä Salomon nöün Tafit we mwän fän aruuan pwe epwe king, ra epiti fän iten ewe Samol mi Lapalap pwe epwe nemeni Israel, ra pwal epiti Satok pwe epwe souasor. 23 Iei mine Salomon a mot won ewe lenien motun king, ewe Samol mi Lapalap a anüküchara pwe epwe siwili saman Tafit lon wisan wisen king. Iwe, Salomon a fefeitä lon mwün, nge chon Israel meinisin ra aleasochisi. 1.King 2.12 24 Iwe, ekewe sounemenem meinisin me ekewe mwän mi pwora, pwal nöün ewe king Tafit kewe mwän meinisin ra pwon pwe repwe eti ewe king Salomon fän allükülük. 25 Iwe, ewe Samol mi Lapalap a fokun atekiatä Salomon me mwen ekewe chon Israel meinisin o anomu won sokopaten lingen king lap seni än ekewe king lon Israel me mwan.
26 Iwe, Tafit nöün Jesi we mwän a nemeni unusen Israel 27 lon ükükün faik ier. A nom lon Hepron o nemenem lon ükükün fisu ier, mürin a nom lon Jerusalem o nemenem lon ükükün ilik me ülüngat ier. 2.Sam 5.4-5; 1.Kron 3.4 28 Mürin, Tafit a mäla, lupwen a chinlap o ieritam, a wöümong o iteföüla. Nge Salomon nöün we a siwili lon wisan wisen king. 29 Iwe, pworausen än ewe king Tafit kewe föför seni lepoputän tori lesopolan an nemenem a mak lon än ekewe soufos Samuel, Natan me Kat puken uruwo. 30 Lon ekei puken uruwo a mak usun an nemenem, usun an win, pwal usun mine a fis ngeni i me chon Israel, pwal ngeni chon ekewe mwü meinisin mi nom ünükün.

29:2: 1.Kron 22.5

29:11: Mat 6.13

29:23: 1.King 2.12

29:27: 2.Sam 5.4-5; 1.Kron 3.4